Honeymoon osa 1

Tässäpä vähän raporttia reissusta. Jaottelen sen pariin osaan, ei tätä hullukaan jaksa kokonaan muuten lukee…

Matkaan lähdettiin lauantaiaamuna klo 4.20. Alkuun pikku vastoinkäyminen, kun taksia ei kuulunutkaan. Piheinä ei oltu tehty 8e extraa maksavaa ennakkotilausta, vaan soitettiin yöllä normisti taksikeskukseen. Nooo, pe-la yönä klo 4 muitakin ihmisiä tarvii taksia, niin eipä niitä sitten ollutkaan jonoksi asti meidän ovella. Piti ottaa Nissan alle ja päräyttää bussiasemalle. Sanna onneksi lupasi hakea nisukan parkista hoitoonsa. Kiitti Sanna!

Loppumatka meni sitten letkeästi. Heatrowlla oli kuusi tuntia aikaa vaihtoon, mutta sekin meni yllättävän nopeasti. Käytiin syömässä ja hengailtiin. Kymmenen tunnin lentomatka Vegasiin tuntuikin sitten ikuisuudelta. En saanut nukuttua juuri yhtään, kun jalkoja särki aivan sikana. Olin kyllä varautunut lentosukilla ja mukavilla vaatteilla, mutta särki silti ihan ohmona. Katselin pari leffaa ja yritin olla ajattelematta ajankulua. Nuori Victoria oli muuten hyvä leffa

Oltiin perillä lauantai-illasta. Hotellina Flamingo kasino, sijainniltaan erinomainen. Huone oli rähjäinen, mutta väliäkös: puhtaat lakanat ja halpa hinta. Aamupalakin muka kuului, mutta se olikin sitten todella hölmösti “toteutettu”: 9 dollarin arvosta saatiin ottaa evästä pienestä snäkki ständistä. Ei puhettakaan buffetista tms.

Kämästä

Ekana päivänä käveltiin vähän ympäriinsä. Cesar’s Palacen Forum Shopit oli kyllä aikamoinen näky. Pelkkiä luksusmerkkejä vieri viereen ja kauppakeskuksen puitteen “melko” äreät… Ei ihan meidän kukkarolle ominta, mutta näkemisen arvoinen

Päätettiin lähteä Outlet Mallille. Aika lyhyen ja helpon ajomatkan päässä oli se. Merkkikauppoja ja edukkaat hinnat, suits me! En kyllä loppupeleissä ostanut kuin kaksi Oakley t-paitaa ja Conversen tennarit. Jasmolle löytyi ihan kivasti. Jälkeenpäin vähän harmitti että ostin vaan kaksi paitaa, ne oli nimittäin sikahyviä ja maksoi vaan $10. Mutta meni jo.

Illalla mentiin katsomaan Cirque de Soleilin “Mystere” esitystä. Olen kerran nähnyt ko. firman esityksen Hartwall areenalla ja aika samanlaiset puitteet oli tuollakin (Treasure Island kasino). Hieno oli siis esitys kuitenkin, ei silti mitenkään erityisen paljon isompi kuin hartwallilla. Ja ekan puolen tunnin jälkeen iski vähän jetlagi, ei meinannut pysyä silmät auki heh.

Slot machineisiin tuli kyllä pistettyä rahaa yllättävän paljon, niihin jäi melkein koukkuun. Ja tosi helposti kului rahaa tuosta vaan, vaikka monet pelit oli tosi pienillä panoksilla. Oli vaan niin helppoa vetää siitä vivusta kerta toisensa jälkeen… Pari kertaa voitinkin ihan kivasti, niin tuli hyvä mieli. Siitäpä se koukkuuntuminen varmaan johtuikin. Mutta rahaa kyllä meni huomattavasti enemmän, kuin voittoa tuli

Tokana iltana mentiin Bellagioon buffettiin. Oli kyllä tosi hieno mesta ja ruuat oli huippuja. Vähän heikko ruokahalu vaan jostain syystä, varmaan jetlägistä johtuen, ei tullut syötyä ihan koko rahan edestä… Hinta ei ollut mikään huima kuitenkaan onneksi ja sain maisteltua kaikkea hyvää.

:P~

Tiistai aamuna Jasmo kävi reklamoimassa respaan, oltiin nimittäin molempina aamuina herätty klo 6 remppaääniin. No, aikaeron takia ei ollut mikään iso juttu, koska oltaisiin siinä main heräilty muutenkin. Oli vaan todella ärsyttävää se mökä. Saatiin buffettiaamiainen korvaukseksi. Se oli ihan huippu! Vedin pari lohibagelia ja hedelmiä, Jasmolla oli vähän tukevammat setit. Jälkiruokapöytä oli tosi kattava. Pystyi esim kastamaan suklaalähteeseen herkkuja, sai teetettyä crepeksen, jne. Namnam!

Aamupalan jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Grand Canyonia, tai oikeastaan Williamsin kylää, tunnin päästä kanjoneilta. Matkalla käytiin tsekkaamassa Hoover Dam, eli suuri pato joka tuottaa Vegasin sähköt. Ja ollut esim James Bond leffassa. Olihan se iso. Sieltä hyppäsin rattiin ja matka jatkui. Jossain vaiheessa tuli kyltti, että 50 mailiin ei huoltiksia tms. Vähän matkaa kun ajettiin, niin mahassa alkoi tuntumaan vähän hassulle… O-ou.  Oli aika tuskaiset mailit seuraavalle huoltikselle, tuntui ihan loputtomalta matka. Ja vielä ajoin, eikä siinä motarilla oikein ollut vaihtopaikkoja. Kraah. Tuskaa.

Hoover padolla

Williamsin hotelli oli söpö ja kodikas, huone kyllä tosi pieni eikä telkkaria =) Ei jaksanut taaskaan lähteä edes syömään, vähän outo olo oli vielä. Mentiinkin sitten tosi ajoissa nukkumaan. Yöllä heräsin taas mahaoireisiin. Vähänkö ankeeta.

Onneks ei noussut kuumetta, jaksoin lähteä Grand Canyoneille. Alunperin oli plänätty, että kävellään koko päivä siellä, mutta olin aika heikossa hapessa niin en jaksanut. Tosi hyvin siellä kuitenkin pääsi shuttle busseilla liikkumaan näköalapaikkojen välillä. Ja kyllä me joku 5 km haikattiin kuitenkin. Oli kyllä käsittämättömän upeat maisemat!

Kämpille kun palattiin, niin uni tuli samantien. Kello oli vähän yli viisi iltapäivällä vasta… Jasmon piti käydä yksin illallisella, en jaksanut nousta enää ollenkaan pedistä. Koko päivänä en ollut saanut syötyä yhtään mitään, olin ihan döö. Aamulla herättiin jotain klo 7 ja olo oli ihan uudesti syntynyt. Aamupalabagelia vaan naamaan, ja kohti uusia seikkailuja!

Känppä: pieni.

Isoa: on.

To be continued!